Matkustuspäivä läpi helteisen Espanjan

Nyt vei helle voiton jopa suomalaisesta sisusta.

Hyvin ilmastoidussa huoneessa oli niin hyvä nukkua, että kun kello aamulla soi, päätimme vielä jatkaa unia tunnilla. Olimme edellisenä iltana saapuneet Barcelonaan vain yhdeksi yöksi ja tavoite oli tämän päivän aikana matkustaa Madridin kautta Sevillaan. Junia Barcelonasta Madridiin meni lähes tunnin välein, joten päätimme aamusta vielä nukkua ja mennä suunniteltua myöhemmällä junalla. Espanjassa tuntui olevan lähes kaikkiin juniin pakolliset paikkavaraukset ja varauksia pystyi tekemään asemalta, joten ei ollut vielä mihinkään junaan paikkoja varattuna. Siispä käänsimme vielä kylkeä.

Tuntia myöhemmin oli sitten noustava ylös ja valmistautua lähtöön. Barcelonaan palaisimme vielä, mutta sitä ennen kävisimme muutamassa muussa paikassa. Pakkaaminen kävi helposti, olimmehan tosiaan olleet vain yhden yön tässä hotellissa. Hotelli oli peruskuntoinen, mutta tärkeimmät seikat toimivat hyvin, sänky oli mukava ja ilmastointi tehokas.

Hotelliltamme Barcelonan päärautatieasemalle matkaa oli vain 650 metriä, joten päätimme kävellä sinne. Oli vielä aamu, mutta ilma oli jo kuuma. Vaikka matka ei ollut pitkä, tuntui se paljon pitemmältä. Asema oli iso ja suuntasimme ensimmäisenä lipunmyyntiin. Nappasimme vuoronumeron ja kun vielä oli useampi ennen meitä, päätimme kokeilla, saisiko lippuja varattua automaatista. Vuoronumerot kuitenkin etenivät niin vauhdilla, ettemme kunnolla edes ehtineet automaatille kun tuli jo meidän vuoro. Laukkujen kanssa tiskille meni sen verran aikaa, että joku jo ehti kiilata tiskille vaikka olisi pitänyt olla meidän vuoro. Jäimme hänen taakseen, koska en halunnut ottaa uutta numeroa vain sen vuoksi, että joku törkimys kiilasi meidän vuorolla. Aikamme siinä saimme odotella, eteemme kiilannut mies osti useita lippuja. Viimein pääsimme ostamaan omat lippumme, pyysimme paikkaliput seuraavaan junaan Barcelonasta Madridiin ja iltajunaan Madridista Sevillaan. Molempiin juniin paikkavarauksille tuli hintaa viideltä hengeltä 52,75 euroa, yhteensä siis 105,50€, joten ei mitenkään halvat paikat. Mutta näin olin etukäteen Espanjasta lukenutkin, joten ei valtavana yllätyksenä tullut. Tarkistimme vielä maskin käytöstä junssa, junassa maski on pakollinen, mutta ei asemalla. Sen verran tässä kaikessa meni aikaa, ettemme ehtineet siihen junaan, johon olimme ajatelleet ehtivämme. Sen sijaan lähtisimme 12.00 Barcelonasta lähtevällä junalla ja olisimme Madridissa 15.12. Madridissa ehtisimme olla noin 4 tuntia ennen kuin jatkaisimme Sevillaan.

Kävimme asemalla syömässä, junamme lähtöön olisi aikaa vielä tunti, joten aikaa oli hyvin. Asemalla oli kyllä hyvin valinnan varaa missä syödä ja löysimme hyvän paikan, missä oli hyvät valikoimat ja paljon pöytiä missä istua. Hyvissä ajoin lähdimme sitten katsomaan, miltä raiteelta junamme lähtisi, koska niitä raiteita siellä riittää. Reiteille mennessä asemalla oli turvatarkastukset kuten lentokentillä. Tavarat läpivalaistiin ja meidän piti mennä metallinpaljastimien läpi. Liput tarkistettiin jo asemalla ennen laiturille menoa. Juna oli mukava ja meillä oli pöytäpenkeissä neljä paikkaa ja sitten kaksi paikkaa heti takana. Meidän pöytäpaikkojen toinen ikkunapaikka kuului eräälle naiselle, joka tuli paikalleen myöhemmin. Hän pyysi mieheltäni, joka istui hänen paikkansa vieressä, että he vaihtaisivat paikkoja. Se kävi miehelleni, joka meni istumaan ikkunapaikalle. Sitten hän otti tietokoneen esiin, jolloin nainen sanoi, että laita kone pois, hän ei näe ikkunasta ulos kun kone on edessä. Sanoin hänelle, että vaihtakaa sitten paikkoja, ikkunapaikkahan kuuluikin hänelle. Nainen oli vähän aikaa hiljaa mulkaistuaan minua ensin vihaisesti. Kohta hän nousi paikaltaan, oli jonkin aikaa pois ja palasi sanoen, että menee muualle istumaan. No eipä se meitä haittaa, onpahan meillä enemmän tilaa. Reilun kolmen tunnin matka sujui hyvin. Paikoilla oli latureita varten pistokkeet ja lapsilla matka sujui puhelimia katsoen. Junassa oli aivan kohtuullisesti toimiva wifi, joten saivat katsottua ohjelmia.

Kun saavuimme Madridiin, yritimme etsiä asemalta tavaransäilytystä siksi ajaksi kun kävisimme kiertämässä kaupungilla. Mutta sellaista ei löytynytkään. Missään ei ollut kylttejä ja kun kierrettiin koko asema, ei sellaista löytynyt. Hetki siinä mietittiin, että mitäs nyt. Meillä olisi tosiaan noin neljä tuntia aikaa Madridissa. Halusimme nähdä Real Madridin kotistadionin ja kuninkaanlinnan. Päätimme ottaa tavarat mukaan ja lähteä katsomaan, mihin päädytään. Astuimme metrotunnelin kautta ulos asemalta ja oli kuin olisimme seinään kävelleet. Ilma oli niin kuuma ja ei tuullut yhtään. Aivan vieressä oli pieni kioski, josta ostimme jäätelöt ja pidimme uuden tuumaustauon. Jäätelötkin melkein sulivat käsiin kun ilma oli niin kuuma, huomasimme mittarin, joka näytti vaivaiset +40 astetta. Betonirakennukset ympärillämme hohkasivat kuumaa, samoin asfaltti jalkojemme alla ja ei tuulen henkäystä missään. Tämä pisti meidät harkitsemaan asiaa uudemman kerran. Kysyimme esikoiselta, olisiko hän kovin pettynyt, jos ei päästäisikään stadionille ja hänen vastaus oli, että ei harmita, on liian kuuma. Nuorimmaisella meni aamulla matkalaukku hieman rikki ja pitäisi löytää uusi laukku. Nälkä alkoi olla myös. Katsoimme, että muutaman sadan metrin päässä olisi ravintola, käytäisiin nyt ensin syömässä. Ruoka oli hyvää, eikä hintakaan ollut paha. Emme pitäneet kiirettä syömisen kanssa, koska kukaan ei halunnut ulos kuumuuteen. Mutta eihän siinä koko päivää voitu myöskään istua. Niinpä lähdimme takaisin ulos. Lähistöllä ei näkynyt kauppoja ja Googlen mukaan lähimmät kaupat olisivat aseman toisella puolella. Niinpä teimme päätöksen, että tämä riitti Madridista tältä erää, palaisimme asemalle odottamaan seuraavaa junaa.

Asemarakennus tuntui mukavan viileältä kun palasimme sinne. Menimme kahvilaan ja istuimme siellä pitkän kaavan mukaan siemaillen kylmää juotavaa. Myös sisällä tuntui olevan kuuma, mutta kun kävi ulkona, aivan kuin olisi ollut saunassa. Aika kului ja kun viimein näkyi meidänkin juna lähtevien junien listalla, aloimme valua turvatarkastuksen kautta raiteita kohti. Aikaa vielä oli, joten kävimme raiteiden lähellä olevassa kaupassa, jossa näkyi olevan myynnissä Real Madridin tuotteita. Pojat etsivät ja etsivät mitä ostaisivat. Nuorimmalla katosi lippis Disneylandissa kadonneen repun mukana, joten sellainen ainakin pitäsi ostaa. Sopivaa ei kuitenkaan niin millään meinannut löytää. Lopulta kumpikin osti lippiksen ja isompi valitsi magneetin kotiin viemisiksi. Nuorimmainen löysi vielä jojon, jonka halusi omalla rahalla ostaa. Hän maksoi edellä ja maksettuaan lähti isänsä luo kun minä vielä jäin maksamaan loput ostokset. Kun lähdin kaupasta pois, nuorimmainen tuli ovella vastaan juuri ostettu jojo palasina. Hän oli alkanut leikkiä sillä, kun siitä oli nauha irronnut ja samalla osat irronneet toisistaan. Eikä se ollut edes kopsahtanut lattiaan. Menimme sen kanssa kassalle ja saimme rahat takaisin. Sitten alkoi jo tulla kiire ja jono meidän junan lipuntarkistukseen alkoi olla pitkä. Menimme jono perälle ja yhtäkkiä siihen tuli sen kaupan myyjä, mistä olimme jojon ostaneet. Hän antoi nuorimmaisellemme rahaa, joitakin euroja ja hymyile meille. Koitin sanoa, että saimme jo rahan, hän heilautti kättään, taputti nuorimmaista olalle, näytti hänelle peukkua ja palasi kauppaansa minun katsellessa hölmistyneenä hänen peräänsä. Poika siinä vain kohautti olkiaan ja tyytyväisenä pisti saamansa rahat pörssiinsä.

Jono eteni ja pian mekin pääsimme lippujentarkastuksen jälkeen junaan. Interrail-lippuja ei tarkistettu, pelkästään paikkaliput. Juna oli samanlainen kuin aikaisempi junamme. Junat menivät myös melkoista haipakkaa, lähes 300km/h parhaimmillaan. Junamme lähti siis Madridista klo 19.00 ja olisimme perillä Sevillassa kello 21.40. Wifi oli jälleen käytössä ja lapset tuttuun tapaan nenät kiinni puhelimissa. Me mieheni kanssa katsoimme jatkoyhteyksiä Sevillasta Portugalin puolelle Albufeiraan, jonne olisimme menossa seuraavana päivänä. Sinne pitäisi mennä bussilla ja liput oli vielä hankkimatta. Osa matkoista oli jo loppuunmyytyjä ja minua jo hieman hermostutti asian kanssa. Mieheni otti rennommin ja sanoi, että ostetaan liput seuraavana päivänä bussiasemalta. Noh, päätin, että hän hoitakoon tämän asian, saisi kyllä asiasta kuulla jos ei bussiin päästäisi.

Maisemat olivat aika karuja, mutta oli niitä kiva katsella, olivathan ne kovin erilaiset kuin Suomen maisemat. Ilta alkoi jo hämärtää kun saavuimme Sevillaan. Hotelliimme olisi 2,5 kilometrin matka ja emme oikein halunneet lähteä illasta kävelemään. Mieheni katsoi, että kaupungissa olisi saatavilla iso uber-kuski, jonka autoon mahtuisimme kaikki. Hän koitti varata kyseisen kuskin sovelluksen kautta, mutta se ei onnistunut useista yrityksistä huolimatta. Asemalla oli tavallisia takseja pitkä rivi ja kävimme kysymässä sellaista. Kaikki taksit olivat viisi paikkaisia, joten olisimme joutuneet ottamaan kaksi taksia, useampi kymppi hintaa taksia kohti. Päätimme kokeilla uudelleen uberia. Iso auto ei ollut enää saatavilla ja päätimme ottaa kaksi uberia. Tosin yhdellä sovelluksella ei voinut varata kuin yhden kuskin, joten päätimme tehdä niin, että minä ja kaksi nuorinta lasta menimme edellä ja mieheni esikoisen kanssa perässä. Uberit saimme nopeasti ja maksu meni suoraan sovelluksen kautta luottokortilta. Kaupunki näyti vilkkaalta kun ajoimme pitkin Sevillan katuja. Niitä katsellessani alkoi harmittamaan, ettemme ehtisi kaupungissa viettää aikaa ollenkaan. Tänne pitäisi päästä palaamaan joku päivä. Kun pääsin lasten kanssa hotellille, hoidin sisäänkirjautumisen valmiiksi ja jäimme odottamaan muita. Uberit maksoivat yhteensä noin 12 euroa.

Meille oli varattuna Hostal Roma nimisestä hotellista kaksi huonetta, hintaa niillä oli yhteensä 95€. Jakauduimme huoneisiin niin, että minä ja tyttäremme menimme toiseen huoneeseen ja mieheni poikien kanssa toiseen huoneeseen. Heillä on vuoteet neljälle, meillä oli kaksi yhden hengen vuodetta. Hotelli oli siisti ja huoneet miellyttävät, ilmastointi toimi. Kävimme suihkussa ja laitoimme nukkumaan, aamulla matka jälleen jatkuisi kohti Portugalia tällä kertaa.

Helle taisi verottaa melkoisesti, ei ollut juuri edes kuvia koko päivältä!