9. päivä reissussa (14.6.2019) Viimeinen päivä Lontoossa

Yllättävä viimeinen päivä Lontoossa, suuria tunteita laidasta laitaan.

Oli jo tosiaan viimeinen päivä Lontoossa, seuraavana päivänä matka jatkuisi. Suunnitelmia oli vaikka millä mitalla, paikkoja oli vielä näkemättä. Ensimmäisenä suuntasimme Madame Tussaudsin vahakabinettiin. Jonot olivat melkoiset, mutta tänne todella halusimme. Ensin jonotettiin lipun myyntiin ja lippujen hankkimisen jälkeen jonotimme sisään. Liput maksoivat 160 puntaa, eli 183 euroa (2 aikuista ja kolme lasta). Jono eteni ihan hyvää tahtia, joten emme kuitenkaan kovin kauaa joutuneet odottamaan sisään pääsyä. Mikä oli ihan hyvä, koska ulkona satoi jälleen vettä.

Vahakabinetti oli meidän kaikkien mielestä huippu. Olihan siellä porukkaa, mutta silti pääsimme lempihahmojemme lähistölle ilman kummempaa jonottamista. Jostain syystä olin ajatellut, että siellä vain katsotaan vahanukkeja, mutta niihin pystyi koskemaan ja poseeraamaan vaikka George Clooneyn kainalossa. Lapsetkin innoissaan etsivät tuttuja kasvoja kun etenimme kaikessa rauhassa hahmolta hahmolle. Valokuvia tuli otettua todella paljon ja oli hauskaa heittäytyä milloin urheilusankareiden tunnelmiin, milloin catwalkille tai tarttua mikkiin kuuluisien laulajien kanssa. Muksujen suosikkeja taisi olla Marvel-hahmot ja kävimme myös katsomassa Marvel-aiheisen 4D elokuvan. Siinä pari kertaa säikähdettiin tehosteita. Sitten oli vuorossa Star Wars aiheinen osio, joka oli myös lasten mieleen. Vaikka pääsymaksu vähän hirvitti, oli kyllä käymisen arvoinen paikka, missä aika kului aivan siivillä.

Vahakabinetin jälkeen suuntasimme kohti British Museumia, jonne ei tarvinnut maksaa sisäänpääsymaksua. Jonoa ei ollut, vaan pääsimme suoraan sisään. Tämä oli yksi sellainen kohde, mitä itse olin kovasti odottanut. Aloitimme kiertelyn ja näimme Oseanian alueen asuja ja esineitä, Pohjois-Amerikkaan liittyvän alueen ja yllätyksekseni minut valtasi ärsyyntymisen tunne. Kuinka paljon pitkin historiaa britit (kuten myös muutkin maat) ovat pyrkineet tuhoamaan alkuperäiskulttuureja ja vallanneet heille kuuluvia alueita. En ollut ollenkaan odottanut näiden tunteiden tulevan niin voimakkaina. Juttelin mieheni ja äitini kanssa asiasta ja heille oli tullut samankaltaisia tunteita pintaan. Niinpä päätimme lähteä pois museosta. Sade oli väistynyt ja aurinkokin pilkahteli, joten päätimme palata Hyde Parkiin, olimmehan luvanneet lapsille, että voisimme sinne palata polkuveneilemään. Sinne siis.

Menimme puistoon eri suunnasta kuin edellisellä kerralla. Näimme erikoisen puun, jonka latva oli kääntynyt alaspäin niin, että se oli kuin maja. Näimme myös ruusutarhan. Sitten menimme polkuveneille ja minä kävin lasten kanssa veneilemässä. Meillä oli hauskaa ja otimme kaiken irti koko ajasta. En löytänyt, paljonko veneily maksoi, mutta muistelen, että hinta oli aivan kohtuullinen. 

Polkuveneilyn jälkeen alkoi olla jo melkoinen nälkä. Suuntasimme kiertämään Brick Lane Marketille vintage kauppoihin, kunhan olimme ensin syöneet isot annokset fish and chipsejä. Siellä oli putiikkia putiikin perään ja myös melkoinen ihmisvilinä. Jotain ostoksia saimme vielä tehtyä. Hotellilla kuitenkin odotteli pakkaaminen, joten lähdimme jo melko aikaisin takaisin hotellille. Aamulla olisi tarkoitus melko aikaisin päästä lähtemään jatkamaan matkaa kohti uusia maisemia.

Vielä olisi ollut paljon mielenkiintoista nähtävää Lontoossa, mutta tässä oli meidän aikamme Lontoossa tällä erää. Olimme kuitenkin nähneet aika paljon monipuolisesti. 

Mieleen parhaiten meille jäi Madame Tussauds ja Hyde Park. Hamleys lelukauppa oli lapsille näiden lisäksi ykköskohteita. Itse pidin Towerista ja tietenkin myös retki Stonehangelle oli ainutlaatuinen kokemus.

Matkamme oli kuitenkin edelleen alkupuolella ja vaikka oli hieman haikeaa lähteä Lontoosta, oli edessä vielä paljon mielenkiintoisia kohteita.