9. päivä Italiassa (14.6.2017) Firenze - kulttuuria, arkkitehtuuria ja vähän shoppailuakin

Veistoksia, maalauksia, vanhoja siltoja ja kuuluisa katedraali. Päiväretki Firenzeen tarjosi jälleen aimo annoksen kulttuuria ja historiaa.

Reissumme Italiassa on kestänyt jo reilun viikon. Siinä ajassa olemme nähneet jo vaikka mitä ja vielä olisi nähtävää luvassa. Tämä päivä olisi jälleen täynnä kulttuuria, sillä suuntaisimme Firenzeen. Ajomatkaa sinne kertyisi noin 100km. Olimme lukeneet etukäteen, että Firenzen keskustassa eivät kaikki autoilijat saa ajaa, mikä lisäsi vähän jännitystä ajomatkaan. Ilma oli lämmin, mutta ei kuuma tällä kertaa, taivaalla oli jonkin verran pilviä tänään, joten ei tukahduttavaa kuumuutta ollut luvassa.

Ajoimme moottoritietä Firenzeen. Moottoritielle ajettiin porteista läpi ja portilta otettiin lipuke. Kun moottoritieltä poistui, lipuke syötettiin lähtöportille ja maksu määräytyi moottoritiellä ajetun matkan mukaan. Sekä moottoritielle mennessä, että pois lähtiessä lippuautomaattien jälkeen on puomit, jotka aukeavat lipukkeen ottamisen tai maksamisen jälkeen, joten lipukkeiden kanssa ei oikein voi epäonnistua.

Firenzestä etsimme valvotun parkkitalon, minne veisimme auton siksi aikaa kun kiertelisimme kaupungilla. Ensimmäinen parkkitalo oli täynnä ja jouduimme etsimään uuden. Koko ajan pelotti, että menemme liian lähelle historiallista keskustaa ja päätyisimme kielletylle alueelle. Koitin pitää silmällä liikennemerkkejä, että emme menisi liian lähelle keskustaa. Muutaman kierroksen jouduimme tekemään, ennen kuin löysimme parkkitalon, jossa oli tilaa. Siitä oli matkaa keskustaan ja vähän mietimme, miten löytäisimme parkkihalliin sitten takaisin. Hoksasimme sitten, että asennetaan osoite Google Mapsiin kodiksi, joten saisimme osoitteen sitä kautta helposti. Varalta otimme vielä valokuvat parkkitalon nimestä ja kadunnimestä. Sitten ei muuta kuin töppöstä toisen eteen. Otimme suunnaksi Firenzen katedraalin.

Hyvin sinne löysimme ja kiertelimme aluksi kirkkoa. Jotenkin se näytti erilaiselta kuin kuvissa. Katedraali on aukiolla, joka ei ole kovin suuri, joten kokonaisuuden hahmottaminen todennäköisesti vaikuttaa siihen, että todellisuus ei vastannut täysin odotuksia, mutta en tarkoita sitä huonolla tavalla. Se oli vain erilainen. Halusimme käydä katedraalissa sisällä ja menimme jonon jatkoksi. Itse katedraaliin ei ollut kovin pitkät jonot, kupoliin olisi saanut jonottaa pitkään. Katedraalissa ei sisällä päässyt joka paikkaan, esimerkiksi kupolin alapuolelle ei päässyt, ainoastaan jonkin matkaa sisäänkäynnin luota oli aluetta, missä pystyi käymään. Se oli minulle vähän pettymys, en kunnollista käsitystä katedraalista saanut.

Katedraalissa vierailun jälkeen lähdimme kävelemään pitkin Firenzen katuja. Hämmästyin siitä, kuinka paljon patsaita siellä oli esillä, kuten esimerkiksi kopio Daavidin veistoksesta, alkuperäinen on tietenkin sisätiloissa. Siinä kun kiertelimme kaupunkia, tuli ajatus, että jospa menisimme Uffizin museoon. Siellä olisi paljon taidetta nähtävänä, joitain kuuluisia maalauksia, kuten Botticellin Venuksen syntymä. Lapsetkaan ei ideasta olleet moksiskaan, joten lähdimme sinne. Museoon oli jonkin verran jonoa, joten liityimme jonon jatkoksi. Siinä jonottaessa söimme vähän evästä.

Museoon päästyämme ihastelimme taidokkaita maalauksia. Lapsetkin ihmettelivät, kuinka hyvin on osattu maalata esimerkiksi jalkoja, aivan kuin ne olisivat valokuvia. Muutaman kerran lapset katsoivat maalauksia vähän liiankin läheltä nähdäkseen yksityiskohtia ja hälytykset laukesivat. Hälytys kuitenkin onneksi sammui kun menimme vähän taaemmaksi. Helposti löysimme Venuksen syntymän, joka oli se maalaus, jonka ehdottomasti halusin nähdä. Museossa oli myös paljon veistoksia ja lapset keksivät imitoida veistosten asentoja. Se oli heistä todella hauskaa. Myös muut museossa vierailevat huomasivat lasten touhut ja tulivat meille sanomaan, kuinka ihanaa on, kun lapset nauttivat museosta. Noin puolessa välissä kiertelyä kävimme museon kattoterassilla pitämässä taukoa. Siellä lapset myös ihastuttivat muita; kaksi lapsista muodosti käsien avulla sydämen, jolla kehystivät yhden lapsen. Aikamme siinä terassilla oleskelimme ja lähdimme sitten jatkamaan matkaa. Näimme lisää kauniita maalauksia ja komeita veistoksia. Itse asiassa vietimme useita tunteja museossa. Käymisen arvoinen paikka.

Museon jälkeen suuntasimme kohti Ponte Vecchiota, eli "Vanhaa siltaa". Se on vanhin Firenzen silloista ja sillalla sen molemmin puolin on myymälöitä, joka meille on hieman erikoinen asia. Matkalla sillalle huomasimme, että katuun on merkitty horoskooppimerkkejä. Etsimme sieltä jokainen oman merkin, sekin oli kivaa. Sillalla oli paljon porukkaa, selvästikin suosittu turistien keskuudessa. Nyt oli ne nähtävyydet nähty, mitä olimme suunnitelleet. Voisimme alkaa lähteä poispäin.

Lapset olivat olleet niin reippaita tänäänkin, että päätimme käydä vielä Disney storessa. Sieltä he halusivat ostaa pyyhkeet uima-altaalla käymistä varten. Meillä oli yhdet pyyhkeet kaikille, joten pyyhkeet olivat jatkuvasti märkiä uimisen jäljiltä. Ei ollenkaan huono ajatus ostaa toiset pyyhkeet. Jotain leluja myös tarttui mukaan. Meidän kotikulmilla kun ei Disney kauppoja ole ihan nurkan takana, kului sielläkin tovi kierrellessä ja pähkäillessä mitä ostaa. Ostosten jälkeen kävimme syömässä ja lähdimme autoa kohti. Matkalla sinne, ohitimme katedraalin jälleen ja pysähdyimme siihen vielä hetkeksi. Autolle emme olisi löytäneet ainakaan kovin helposti ilman Google Mapsia, sen verran oli matkaa ja useita käännöksiä.

Firenzessä olisi hyvin voinut olla toisen jos ei kolmannenkin päivän, paljon nähtävää jäi näkemättä. Olimme kuitenkin tyytyväisiä päivän antiin, nyt olisi hyvä lähteä takaisin huvilalle ja iltauinnille. Moottoritielle löysimme helposti, eikä tarvinnut pelätä, että olisimme liian lähellä keskustaa. Moottoritietä pitkin pääsimme näppärästi huvilan lähistölle. Sitten ei muuta kuin uikkarit päälle ja polskimaan vielä toviksi ennen nukkumaan menoa.

Jälleen yksi ihana päivä Italiassa takana.