8. päivä Italiassa (13.6.2017) San Marino, pieni maa, johon rakastuimme

Mamma mia, mikä paikka! Voiko tällaista todella olla olemassa.

Totuttuun tapaan jälleen ihanan lämmin aamu tervehti meitä Toscanan auringon alla. Tänään heräsimme vähän aikaisemmin, koska tarkoitus oli lähteä käymään San Marinossa. Kävisimme samalla Imolassa, mikä tekee vähän lisää matkaa. Mutta kun lähistöllä ollaan, niin totta kai halusimme myös siellä käydä.

Ajoimme jälleen läpi hienojen maisemien, joihin en varmaan koskaan kyllästyisi. Paljon välillä oli myös tunneleita, koska matkasimme Apenniinien vuoriston läpi. Imolaan pääsimme helposti ja formula radan luokse myös. Sieltä aidan välistä näimme palkintokorokkeen. Kahvit myös joimme ja sitten lähdimme etsimään Ayrton Sennan muistomerkkiä. Sitä emme niin helposti löytäneetkään ja kello alkoi olla jo aika paljon. Olimme jo luovuttamassa kun huomasimme muistomerkin kyltin. Katselimme siitä lähistöltä, mutta emme muistomerkkiä löytäneet. Olisi pitänyt kävellä kyltiltä vielä reilusti eteenpäin, mutta emme sitä huomanneet.

Matka jatkui siis kohti pientä San Marinon valtiota. Jälleen tutuksi tulleella tavalla ajoimme mäkisiä teitä pitkin kohti uutta maata. Auto jätettiin parkkiin keskustan ulkopuolelle ja sitten jatkoimme matkaa kävellen. San Marino on maailman viidenneksi pienin valtio, pinta-alaltaan 61,19km2. San Marino on myös maailman vanhin tasavalta. San Marinon korkein kohta on lähes 740 metrin korkeudella, vaikka tuntui, että olisimme olleet korkeammallakin, sen verran hulppeat maisemat sieltä avautui. Ilma oli todella lämmin jälleen. Kuljimme rauhalliseen tahtiin kohti keskustaa ja Vapauden aukiota. Matkalla sinne oli putiikkeja, jotka myivät Harry Potter tuotteita ja lapset ostivat itselleen taikasauvat. Ne eivät kovin kalliita olleet itse asiassa. Koitimme saada vaihtorahoiksi pieniä kolikoita (1 ja 2 sentin kolikoita), mutta kaikki hinnat pyöristettiin siten, ettei pieniä vaihtorahoja annettu.

Vapauden aukiolle päästyämme pidimme pienen tauon ennen kuin jatkoimme ylämäkeen San Marinon torneja kohti. Välillä pysähdyimme kahvilaan ja ostimme jääjuomat, sen verran lämmintä oli, ettei pelkkä vesi auttanut janoon. Sattuipa niin, että kahvilassa työskennellyt tarjoilija puhui suomea! Hän kertoi, että hänellä on suomalainen äiti, joka on opettanut hänelle kieltä. Aivan mahtavaa! Kun olimme saaneet juotua ja vähän lepuutettua jalkoja, jatkoimme matkaa kohti Castello della Guaitaa. Linnoituksen juurella oli näköalapaikka, missä ensin ihastelimme maisemia. Sitten ostimme liput linnoitukseen ja lähdimme tutkimaan tuota 1100-luvulla rakennettua linnoitusta. Paikka oli yllättävän iso, kiersimme ensin pihamaata, sitten lähdimme tornia kohti. Kiipesimme aivan ylös asti. Siellä muurien yli näki, että melko jyrkkä pudotus oli alas, joten sieltä ei kovin viitsinyt kurkkia alaspäin. Tai ainakin minua melkein jo huimasi moinen korkeusero.

Meillä oli tarkoitus vielä vierailla Riminissä sijaitsevassa Italia in Miniature teemapuistossa, joten oli aika lähteä San Marinosta. Pieni pala sydäntäni tähän pieneen maahan jäi, olisi mukava joskus palata tänne!

San Marinosta oli vain noin 25 kilometrin matka Italia in Miniatureen. Siellä oli oma parkkipaikka, jonka portilta ostimme liput sisään. Meitä kyllä kummastutti kovasti, että portilta sanottiin, että parkkipaikka sulkeutuu ennen puistoa. Varmistin vielä, että olinko ymmärtänyt oikein ja sain myöntävän vastauksen. Meillä ei siis ollut senkään vertaa aikaa olla puistossa kuin luulimme. Sisäänpääsymaksu oli jotain 70e meiltä viideltä yhteensä, joten ei mikään kovin halpa. Olimme kuitenkin nähneet puistosta kuvia ja olimme tuon hinnan valmiita maksamaan. Puistoon oli siis rakennettu Italian pienoismalli. Etenkin ylempänä kulkevasta "junasta" hahmotti hyvin Italian kartan mukaisesti rakennetun alueen. Olimme niin myöhään liikkeellä, että osa laitteista oli jo suljettu, tukkijokeen ehdimme yhden kerran. Kiersimme Italiaa ja bongailimme tuttuja paikkoja, kuten Colosseumin ja Pisan kaltevan tornin. Sisiliassa olisi kiva käydä ja joitain paikkoja tulisimme vielä tällä matkalla näkemään. Alueella oli myös mini-Venetsia, missä veneellä kuljimme Venetsian pienoismallin halki. Italian yläpuolella oli myös joitain Euroopan nähtävyyksiä, kuten Eiffel-torni ja monia muita paikkoja. Vähän harmitti, kun jouduimme nopeasti paikan käymään läpi. Puistossa oli joitain paikkoja, missä olisi pitänyt pystyä laittamaan junia, laivoja tai lentokoneita liikkeelle, mutta napeista ei kuitenkaan tapahtunut mitään. Vähän kaksijakoiset fiilikset paikasta jäi, tuskin mentäisiin toista kertaa, vaikka ihan ok paikka olikin.

Kun lähdimme teemapuistosta, sorruimme käymään McDonald'silla syömässä, koska se oli ihan lähellä ja olimme jo melkoisen nälkäisiä. Sitten lähdimme ajamaan takaisin huvilalle. Ilta alkoi jo hämärtää kun pääsimme perille, mutta vielä piti päästä uimaan, iltauinti olikin pitkän päivän jälkeen oikein virkistävä.