7. päivä reissussa (12.6.2019) Tower of London

Historian havinaa

Tämä päivä oli tarkoitus viettää aluksi Lontoon Towerissa ja sen jälkeen jatkaa kiertelyä kaupungilla. Aamupalan jälkeen suuntasimmekin suoriksi Towerille. Päivä oli pilvinen ja sateinen. Ostimme liput lippukassalta. Meille (2 aikuista, kolme lasta) liput maksoivat 69,90 puntaa, tuolloin 80,17 euroa. Towerista tulee ensimmäisenä mieleen vankila ja teloitukset. Olimme kuitenkin katsoneet Toweriin liittyviä dokumentteja ennen siellä käyntiä, joten tiesimme sen olleen paljon muutakin. Towerin ensimmäinen osa valmistui 1100 ja sen jälkeen linnaa on laajennettu useampaan otteeseen. Kun kävelimme kohti Toweria, näimme kahden leijonan ja yhden gepardin veistokset. Towerissa on toiminut aikoinaan myös eläintarha. Katsomamme dokumentin mukaan eläintarhaan oli pääsymaksu, jonka sai maksaa joko rahana tai tuomalla koiran tai kissan leijonille ruuaksi. Matkamme jatkui kohti linnan sisätiloja. Näimme kuninkaallisen huoneiston, valtaistuimen ja kappelin. Kävelimme muureilla ja näimme lisää eläinten veistoksia, kuten norsun ja apinoita sekä jääkarhun. Norsusta oli myös tarina katsomassamme dokumentissa. Siinä kerrottiin norsun hoitajien pohtineen, että norsulla on varmasti kylmä Lontoossa, kun on lähtöisin lämpimästä maasta. Eläimen lämmikeeksi hoitajat juottivat sille runsaasti viiniä, jonka vuoksi norsu eli lyhyen, mutta luultavasti railakkaan elämän. 

Linnan alueella oli lapset otettu huomioon, siellä oli erilaisia pisteitä, missä sai sovitta vanhanaikaisia kypäriä, testata tietämystä linnan eläintarhassa asuneista eläimistä ja nähtävillä oli myös erilaisia aseita, kuten jousipyssyjä ja tykkejä. Siellä oli myös interaktiivisia tehtäviä, kuten haarniskan pukeminen ja jousipyssyllä ampuminen. Lapset olivat niin innoissaan näistä pisteistä, että eivät malttaneet rauhassa edetä sellaisissa paikoissa, missä ei ollut "mitään kivaa". Tästä saimme vähän lapsille mainita, porukkaa on paljon ja alue laaja ja sokkeloinen, ei voi ryntäillä miten sattuu, vaan pitää antaa myös aikuisten tutkia paikkoja ja lukea tietotekstejä ilman, että tarvitsee pelätä lasten eksyvän ihmisjoukkoon. 

Kävimme totta kai katsomassa kruununjalokiviä, joita ei saanut kuvata, sekä kiersimme paikassa, missä oli esillä niin ihmisten kuin hevosten haarniskoja. Jalokivet olivat upeita ja haarniskoja katsoessa oli surullista nähdä myös lasten haarniskoja. Elämä on aikanaan ollut niin erilainen kuin nykyään ja toivon kovasti, ettei lasten tarvitsisi varautua puolustamaan itseään taisteluissa. Ulkona satoi vettä enemmän tai vähemmän koko ajan, joten kiertely ulkona ei ollut kovinkaan mieluista. Tämän vuoksi meillä varmasti jäi paljon asioita näkemättä ja kokematta. Onnistuin kuitenkin löytämään Traitors' Gaten, jonka kautta vangit tuotiin linnan muututtua vankilaksi. Näimme myös korppeja, joita asuu linnan alueella. Uskomuksen mukaan, mikäli korpit lentävät Towerista, Lontoo ja koko Englanti tuhoutuu.  Useaan otteeseen pohdin, että mikäli seinät osaisivat puhua, mitä kaikkea kuulisimmekaan tuon linnan lähes tuhat vuotisen historian pitäneen sisällään. Vierailukohteena voin Toweria suositella, kannattaa tosin varautua siihen, että siellä on muutama muukin. Alue on laaja, joten aika hyvin väki hajaantuu alueelle, mutta esimerkiksi kruununjalokivien luokse sai jonottaa melkoisen tovin. 

Kun usean tunnin vierailun jälkeen lähdimme Towerista, oli tarkoituksena kävellä Tower Bridgelle. Vettä alkoi kuitenkin sataa kovemmin, joten päätimme jättää sillan tältä osin väliin ja menimme läheiselle Subwaylle syömään ja toivoen sateen hellittävän. Näin ei kuitenkaan käynyt, joten päätimme kiertää kaupunkia bussin kyydissä. Menimme esimerkiksi St. Paulin katedraalin ohitse. Olisin halunnut jäädä siinä pois bussista, mutta vettä satoi edelleen kaatamalla, joten tyydyin katsomaan katedraalia bussin ikkunasta. Päämäärättömästi kuljimme bussilla ja lopulta päätimme, että koska sateelle ei näy loppua, lähdemme hotellille. Olin katsonut junalla hotellille mennessämme, että Lontoon olympialaisten kilpailupaikkoja olisi lähellä hotelliamme. Mieheni ei uskonut minua, mutta kun näytin googlesta olevani oikeassa, päätimme pysähtyä siinä, jos ei sada. Pilvistä oli edelleen, mutta koska ei juuri satanut, kävimme kiertelemässä olympialaisten kilpailupaikoilla. Urheilijoiden majoitustiloista oli tehty kauppakeskus ja urheilustadion näytti olevan nyt jalkapallojoukkue West Hamin kotistadion. 

Tämä päivä oli tällainen. Seuraavalle päivälle olisi vuorossa retki Lontoon ulkopuolelle.