5. matkustuspäivä (9.6.2015) Disneyland Paris
Tänään olisi siis todellakin se päivä, kun pääsemme kävelemään sisään Disneylandin porteista. Edellisenä iltana kävimme kaikki lämpimässä vaahtokylvyssä karistamassa matkustuspäivien pölyt ja nukuimme sängyissä väljästi pitkät yöunet. Aamulla heräilimme aamupalalle. Olimme hankkineet sellaisen ruokapaketin majoituksen yhteyteen, jossa oli mukana aamiaiset hotellin aamupalabuffetissa, lounas tai päivällinen, sekä snack (kahvi tai jäätelö). Aamupalalla ei lapsille millään meinannut ruoka maistua, kovin oli jo kiire puistoon. Koitimme houkutella heitä syömään, jotta jaksavat, mutta heikoksi jäi aamupalan syöminen. Ja sitten ei muuta kun hypättiin sukkulabussin kyytiin, joka vei meidät aivan Disneylandin porteille. En osaa kuvailla niitä tunteita, joita kaikki kävimme läpi. Onhan se paikkana sellainen, joka sytytti kaikki sukupolvet.
Porukkaa oli paljon. Aluksi vain käveleskelimme kohti Ruususen linnaa. Sitten päätimme, että jos laitteissa aiomme käydä, jostain on vain aloitettava, vaikka jonoa oli joka puolella. Ja jonottaa kyllä sai. Ostimme lapsille myös kirjat, johon keräsivät puistossa olevilta satuhahmoilta nimikirjoituksia. Nimikirjoitusten metsästäminen olikin totista puuhaa. Kun joku hahmo oli jossain, sinne ryntäsi paljon porukkaa, siellä tönittiin ja olo oli kuin olisi keskelle jääkiekkopeliä joutunut ja joka puolelta taklattaisiin. Äitini kävi pari nimikirjoitusta hakemassa lasten kanssa tuloksena melkoiset mustelmat käsivarsissa, mutta onnistui pitämään lasten puolia rynnivässä laumassa. Nuorimmaisen kanssa jätettiin osa nimikirjoituksista suosiolla hakematta. Päivä oli aurinkoinen, mutta ei kuuma, juuri sopiva. Tyttärelle olimme luvanneet Disney prinsessa mekon ja heti hän valitsi Elsan mekon, jonka puki päälleen. Kuvat varmaan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, joten laitan niitä tähän väliin.
Voi millainen päivä meillä on jo ollut. Vielä on edessä yksi kohokohdista, nimittäin paraati. Otimme hyvissä ajoin hyvältä vaikuttavat paikat ja pääsimmekin eturiviin. Lapset, etenkin tyttäremme, sai huomiota paraatin hahmoilta. Kaikkien yksityiskohtien kuvailu tai kuvaaminenkaan ei onnistu, tämä vain on sellainen paikka, joka on koettava itse.
Tässä välissä oli hyvä käydä syömässä. Testasimme puiston puolelta sen ravintolan, mihin meidän ruokalipukkeet kävivät. Aluksi kassaan lyötiin hinta, joka meidän sakilta olisi ollut reilusti yli sata euroa, onneksi lipukkeilla hinta meni nollaan. Ruokaa sai buffetista syödä vapaasti, mutta yksi juoma henkeä kohti kuului päivälliseen. Ruoka oli hyvää ja monipuolista, kaikille löytyi mielekästä syötävää.
Olimme päivät ulkona ja jano tietenkin tuli itse kullakin. Emme halunneet ottaa mitään riskiä juomalla hanavettä (olisi ehkä pitänyt), joten ostimme pullovettä. Kuten arvata saattaa, vedellä oli hinta kohdillaan puistossa ja rahaa kului juomiseen melkoisesti. Järkevämpää olisi ollut joko rohkeasti testata hanavesi tai käydä kaupasta ostamassa hotellihuoneeseen iso vesiastia, josta olisi sitten täytetty pulloja. Mutta oppia ikä kaikki.
Halusimme ottaa ensimmäisestä päivästä puistossa kaiken mahdollisen irti, joten päätimme olla siellä illan valoshowhun asti. Sitä ennen kiersimme jälleen laitteissa ja ihastelimme puistoa. Iltaa kohden jonot olivat jo huomattavasti lyhyempiä kuin päivällä. Pojat saivat myös valita itselleen asuja tai asusteita, vanhin päätyi ostamaan ritarin asusteita ja nuorin Mikki Hiiren hatun. Ruususen linnan kellarissa oli lohikäärme, jota lapset eivät uskaltaneet käydä katsomassa.
Illan hämärtyessä alkoi Ruususen linnaan heijastettu valoshow. Siis ihan uskomaton esitys. Sitä ei voinut kuin ihastella. Se oli minulle päivän huipennus, todellakin.
Tuli nyt aika reilusti kuvia, mutta halusin näyttää edes vähän, kuinka upeasti show oli toteutettu. Tämä päivä oli vasta ensimmäinen, jonka tulisimme Disneylandissä viettämään ja jo nyt olimme aivan haltioituneita. Huomenna olisi luvassa kiertelyä Studion puolella. Nyt onnellinen perhe oli valmis nukkumaan ja jatkamaan seikkailua seuraavana päivänä.