3. matkustuspäivä (7.6.2015) München ja Salzburg

Aamulla seutsemän aikaan olimme perillä Münchenissä hyvin nukutun yön jälkeen. Pakko myöntää, että en ollut ottanut juurikaan paikasta selvää etukäteen, mikä on minulle melko harvinaista. Nappasimme asemalta aamupalaa ja koitimme heräillä sekä viemme matkatavarat aseman tavaransäilytykseen. Aurinko paistoi ja ilma oli melko lämmin. Mieheni halusi käydä ehdottomasti Bayer Münchenin kotiareenalla Allianz Arenalla, ohjeet sinne pääsemiseen kysyimme asemalta ja sitten lähdimme kaupungille. Kyseessä oli sunnuntai aamu, joten porukkaa ei juuri ollut liikkeellä. Kaupunki oli kaunis ja hieman harmitti, ettei oltu juuri selvitetty etukäteen, mitä siellä olisi nähtävää. Marienplaz-aukiolle suuntasimme aluksi. Matkalla sinne näimme suihkulähteitä ja bongasimme ensimmäiset palmut! Marienplaz oli kyllä kaunis paikka.

Kaupungintalon tornin nukkehahmot kiinnittivät erityisesti meidän huomion. Jonkin aikaa nautimme aukiosta kaikessa rauhassa, paikalla ei todellakaan ollut kovinkaan paljoa muita. Kun olimme aikamme olleet aukiolla, päätimme lähteä jalkapalloareenaa kohti. Menimme metrolla jonkin matkan päähän, en muista montako pysäkkiä mentiin, mutta ei tarvinnut metroa vaihtaa. Areena oli melkoisen iso, ei oikein kotipuolessa olla sellaisiin totuttu.

Kun pääsimme areenalle, huomasimme, että sieltä oli lähdössä esittelykierros, johon päätimme lähteä mukaan. Kierroksella pääsimme katsomoon ja pelaajien pukuhuoneeseen sekä näkemään suihkutilat ja uima-altaat. Kierroksen huippuhetki ehkä oli se, kun pääsimme menemään kentälle johtavat portaat, joita pitkin pelaajat menevät kentälle. Kruununa tälle kokemukselle oli se, että kävelimme Mestareiden liigan tunnusmusiikin tahtiin. Aivan kylmät väreet menivät pitkin selkää ja käsivarsia. Aivan uskomaton tunne!

Huh, olipa mahtava fiilis kierroksen jälkeen, ainakin meidän perhe tykkäsi. Kierroksen jälkeen söimme lounasta areenalla, kunnon saksalaiset makkarat ja aivan hyvin maistui. Syödessä mietimme, että mitäs seuraavaksi. Katsoimme, että Frankfurtin kautta olisi paras yhteys Pariisiin ja yöjuna sinne lähtisi vasta puolen yön aikaan. Pienen neuvonpidon jälkeen päätimme, että lähtisimme käymään mutkan Itävallan puolella Innsbruckissa, matka kestäisi tunnin ja junia menee kumpaankin suuntaan tunnin välein. Lähdimme siis takaisin asemalle. Olimme jo lippuihinkin kirjoittaneet matkan Innsbruckiin, mutta emme löytäneetkään laituria, mistä junan piti lähteä, sen sijaan Salzburgiin lähtevä juna löydettiin, joten päätimme muuttaa suunnitelmaa ja lähteä sinne. Kello oli tässä noin kolme iltapäivästä. 

Junamatka Salzburgiin oli äärettömän kaunis. Istuimme vain sellaisilla paikoilla, mistä en saanut kuvattua maisemia. Juna pysähtyi usein ja oli jotenkin nostalgista kun asemalla konnari puhalsi pilliin kun juna oli lähdössä. Junaan ei tarvinnut varata istumapaikkoja. Jos maisemat matkalla olivat kauniit, niin oli Salzburg itsessäänkin. Asemalta kävelimme vanhaa kaupunkia kohti. Tiesimme, ettemme kovin kauaa voi olla, joten esimerkiksi linnalle asti emme edes yrittäneet kävellä. Siitä huolimatta emme voineet muuta kuin ihastella yhtä kauneimpia kaupunkeja, mitä olen koskaan nähnyt.

Löysimme kivan puiston, johon pysähdyimme jäätelölle, tuutti maksoi euron, ei paha. Jäätelön jälkeen pojat jäivät kiipeilemään puuhun ja tytär lähti mummin kanssa tutustumaan läheiseen ruusutarhaan, missä itsekin kävin vähän matkaa.

Sitten alkoikin jo olla aika lähteä takaisin asemaa kohti, jotta ehtisimme ajoissa takaisin Müncheniin. Ilokseni huomasin vielä välillä patsaan Sissistä, Itävalta-Unkarin keisarinnasta, josta kertovia elokuvia on tullut katsottua.

Salzburgista lähdimme Müncheniä kohti seitsemän aikaan lähtevällä junalla. Nyt tiesin, mistä kohtaa valita istumapaikka, jotta voisin kuvata maisemia. Ja mikäs niitä kuvatessa, vaikka se ei ihan helppoa liikkuvassa junassa ollut.

Kuvat eivät tee oikeutta maisemille, vuorille ja idyllisille kylille. Tämä seutu on sellainen, jonne haluaisin joskus palata. Mutta nyt on aika jatkaa matkaa. Ajatuksissa oli, että kunhan pääsemme takaisin, koitan vielä käydä kysymässä paikkalipuista Frankfurtista Pariisiin. Salzburgista saapuva juna jäi kuitenkin toiselle asemalle, kuin mihin piti, kuulutuksen mukaan jotain häiriötä. Jouduimme jatkamaan toisella junalla matkaa, missä kului sen verran aikaa, että lipunmyynti oli jo suljettu. Aikaa meillä kuitenkin vielä oli ennen yöjunan lähtöä, joten päätin tyttären kanssa testata Münchenin juna-aseman suihkun. Se ei maksanut paljoa, en nyt muista tarkkaan kuinka paljon, mutta lapsesta ei tarvinnut maksaa erikseen. Suihku oli siisti, siihen sisältyi huone, missä pystyi riisumaan ja pukemaan, sekä suihkuhuoneen. Tarjolla oli myös hiustenkuivaaja. Ei hassumpi ja mukavempi jatkaa matkaa puhtaana. Yritimme vielä lippuautomaatista ostaa paikkalippuja Pariisiin, mutta se ei onnistunut. Puolilta öin yöjunamme lähti kohti Frankfurtia. Olimme istumapaikoilla, joihin ei tarvinnut varausta. Istumapaikoilla oli hyvin tyhjää, joten pystyimme nukkumaan vähän leveämmin. Yö ei olisi kovin pitkä, koska juna olisi Frankfurtissa jo puoli kuuden aikaan aamulla. Konnarilta kysyimme jatkoyhteydestä Frankfurtista Pariisiin, konnari ohjeisti, että Frankfurtista voisimme lipunmyynnistä ostaa paikkaliput, jotka olisivat pakolliset. Nyt olisi hyvä nukkua mukavan päivän jälkeen. Huomenna pääsisimme Pariisiin ja Disneylandiin! Ja tälle alueelle palaamme joskus!