12. matkustuspäivä (16.6.2015) Pariisista Brysseliin ja Brüggeen

Matka jatkuu reissun kuudenteen maahan, ilmaista pitsaa, vohveleita ja pissaava poika.

Nyt olisi tosiaan aika jättää Pariisille hyvästit ja siirtyä uuteen kaupunkiin ja uuteen maahan. Olin etukäteen ottanut selvää, että Pariisista pääsisi Brysseliin joko helposti ja nopeasti, sekä mukavan hintaisilla paikkalipuilla, tai hitaammin ja muutamalla vaihdolla, mutta edullisella paikkalipulla. Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon. Aamulla lähdimme hotellistamme, rinkat pitkästä aikaa selässä ja suuntasimme pohjoiselle rautatieasemalle. Pariisissa on useita rautatieasemia, joten saa olla tarkkana, mihin niistä suuntaa. Menin aseman lippuluukulle hankkimaan meille istumapaikat ja koin iloisen yllätyksen, lähes sama reitti, mitä olin katsonut pienellä muutoksella olisi sellainen, johon ei tarvita paikkalippuja ollenkaan. Sehän kyllä kelpaa kun ottaa huomioon, että saimme maksaa itsemme kipeiksi matkalla Pariisiin.

Siispä jälleen junan kyytiin. Ensimmäinen etappi oli Pariisista Amiensiin. Juna lähti Pariisista klo 9:07 ja Amiensissa olisimme klo 10:43. Amiensista jatkoimme Lilleen lähes tunnin vaihtoajan jälkeen, junamme lähti klo. 11:38, perille tulo aikaa minulla ei ole ylhäällä. Lillestä sitten jatkoimme Tournaihin klo 13:08 ja siitä edelleen klo 13:44 Brysseliin. Brysselissä olimme ennen kolmea iltapäivällä. Matkaan kului aikaa, mutta ei se haitannut, värityskirjat kaivettiin esiin pikän tauon jälkeen. Brysselissä laitoimme rinkat säilytykseen ja lähdimme kiertämään kaupunkia. 

Ensimmäisenä kävimme Brysselin tuomiokirkossa. Aivan kaunis kirkko, tosin ei meidän mielestä vetänyt vertoja Pariisin kirkoille. Sitten kiertelimme aikamme ja päätimme käydä pizzalla. Päivän toinen iloinen yllätys oli, kun lapset saivat ilmaiset pizzat, kun aikuiset ostivat itselleen ruuat. Emme kuitenkaan viitsineet kaikille muksuille ottaa omia pizzoja, eivät he olisi niitä kuitenkaan jaksaneet syödä ja kahdestakin pitsasta jäi mukaan otettavaksi ihan mukavasti. Siinä olisi iltapala sitten valmiina. 

Ravintola, jossa olimme syömässä, oli sellaisella kadulla, jossa oli paljon ravintoloita. Söimme ulkona ja vanhin lapsemme huomasi erään pienen tytön, joka kerjäsi ravintoloiden asiakkailta. Lapsemme pyysi, että antaisimme tytölle rahaa. Jouduin hänelle sanomaan, että seuraapas tyttöä tarkemmin. Joka kerta, kun tyttö sai rahaa, vei hän rahat kadun kulmauksessa oleville miehille. Selitin lapsille, että kyllä minuakin säälittää tuo tyttö, mutta jos annamme hänelle rahaa, ei hän saa niitä itselleen. Lapsille tuli kovin paha mieli, he eivät pystyneet ymmärtämään, miksi näin oli ja vanhin sanoi, että hänelle ei enää maistu ruoka, kun häntä harmittaa, jos tyttö on nälissään. Nämä tällaiset asiat ovat meille hieman outoja, kun emme kotiseudulla tällaista näe. Brysselissä oli huomattavasti enemmän kerjäläisiä kuin Pariisissa. Lapset halusivat muutamalla kerjäläiselle antaa vähän rahaa, etenkin sellaisille, joilla oli eläimiä. 

Ravintolasta kuitenkin jatkoimme matkaa, halusimme nähdä pissaavan pojan patsaan. Kysyimme ohjeet sinne ravintolan tarjoilijalta. Ohjeet saatuamme, lähdimme tarjoilijan osoittamaan suuntaan. Matkalla patsaalle kuljimme keskusaukion läpi. Keskusaukiota reunustivat hienot vanhan näköiset rakennukset. Kun olimme kulkeneet jonkin matkaa, pysähdyimme syömään vohvelit, jotka näyttivät erittäin herkullisilta. Omaani en ehtinyt paljoa maistella, tytär pudotti omansa maahan ja annoin hänelle omani. Hyvää kuulemma oli. Siinä pyöriessämme vanhin poikamme huudahti, että tuossa se pissaava poika on. Ja siinähän se todella oli, aivan kulman takana. Patsas oli paljon pienempi, kuin mitä olin luullut, siellä se oli talon seinustalla aidan takana. Noh, nyt se oli nähty ja voisimme jatkaa matkaa.

Jatkoimme vielä matkaa Brysselistä Brüggeen. Matka kesti noin tunnin ja junia meni noin kolme tunnissa. Päädyimme lähtemään Brysselistä  18:16 lähtevällä junalla. Brüggessä kävelimme asemalta hotellille, jonne oli jonkin verran matkaa. Jo siinä kävellessä huomasimme, että olimme vanhassa kaupungissa. Talot olivat suloisia ja vanhoja, kadut pääosin mukulakiveä ja kapeita. Kaupungin keskusta kuuluukin Unescon maailmaperintöluetteloon, koska se on pysynyt keskiaikaisessa asussa. Tänään emme kuitenkaan lähtisi kiertelemään kaupunkia, vaan menimme hotellille ja kävimme uimassa hotellin uima-altaassa. Sitten nukkumaan ja seuraavana päivänä tutkisimme kaupunkia paremmin.