10. päivä (14.6.2015) Pariisi

Kiertelyä pitkin Pariisia, tuoretta patonkia ja hämärtyvää iltaa

Nyt oli hitaan aamun vuoro. Mieheni kävi hotellin vieressä olevasta leipomosta hakemassa aamupalaksi tuoreita sämpylöitä, voi että kuinka hyvää se olikaan! Pikku hiljaa aloimme lähteä kohti keskustaa. Tarkoituksena oli ensin käydä Luxembourgin puistossa. Löysimmekin sinne melko helposti. Vaikka olimme lukeneet ennalta, että puisto olisi iso, sen koko silti yllätti. Puistossa oli isohko vesiallas, jossa lapset saivat uittaa pieniä purjeveneitä. Mekin vuokrasimme lapsille veneen uitettavaksi, löytyi vielä Suomen lipulla varustettu vene. Oli ihana seurata lasten juoksentelua ympäri allasta pukkaamassa veneelle vauhtia kepillä. Nuorimmainen ei osallistunut puuhaan. Siinä aikaa vierähti ihan mukavasti, mutta tänään emme pitäisi kiirettä.

Aluksi minua jännitti antaa lasten juoksennella ympäriinsä, mutta sitten rentouduin ja annoin heidän mennä. Tosin silmä kovana touhua seuraten. Kun venettä oli aikansa uitettu, lähdimme etsimään Vapauden patsasta, olin lukenut, että sellainen puistossa olisi. Patsaita löytyi kyllä vaikka millä mitalla. Löytyi myös karuselli ja poneja, joilla olisi saanut ratsastaa. Lapsetkin innostuivat etsimään patsasta ja lopulta vanhimmainen sen löysikin. Ja hän muistaa edelleenkin, että juuri hän sen löysi. 

Pariisissa lasten kanssa vieraileville vinkiksi, että täällä kannattaa käydä.

Jatkoimme matkaa puistosta ja seuraavana päämääränä olisi Montmartren kukkula. Metrolla pääsimme lähistölle ja rauhallista reittiä pitkin kävelimme kukkulan päällä sijaitsevalle Sacre-Coerin basilikalle. Reitillä ei ollut juuri muita ja välillä olisi voinut kuvitella, että olisimme jossain ihan muualla kuin miljoonakaupungissa. Kukkulalla ihailimme maisemia ja kävimme myös basilikassa sisällä. Siellä ei saanut ottaa kuvia ja me kunnioitimme kieltoa. Basilika on kaunis, vierailemisen arvoinen. Basilikan portailla oli muutama muukin napsimassa kuvia alla levittäytyvästä kaupungista.

Basilikalta lähdimme eri suuntaan, kuin mistä tulimme. Koitimme etsiä Moulin Rougea, mutta emme löytäneet, emmekä alkaneet käyttämään kovin paljoa aikaa etsintään. Eräästä kadun kulmasta kävimme leipomosta ostamassa täytetyt patongit. Leipä oli aivan tuoretta. Patonki oli todella maittavaa ja täyttävää. Mutta aina olisi tilaa jälkiruualle, eikö totta, joten otimme vielä leivoksetkin. Ja nehän aivan suli suussa. Nyt taas jaksettaisiin jatkaa matkaa.

Montmartrelta palasimme metrolla Champs-Elysees -kadulle. Sitä pitkin kävelimme Place de la Concorden halki Tuileriesin puistoon ja siitä vielä Louvrelle asti. Tahti oli rauhallinen, nautimme alkavasta illasta. Tuileriesin puitossa oli ryhmiä miehiä pelaamassa petanqueta ja tunnelma oli rauhallinen. Turistiryhmiä ei ollut näkyvillä ja saimme kierrellä ihan rauhassa. Päätimme palata Louvrelta Tuileriesin puistoon odottelemaan illan hämärtymistä, jotta näkisimme Eiffel-tornin tasatunnein välkkyvät valot. Pimeään asti meidän ei tarvinnut odotella. Ihailimme vähän aikaa valoja ja lähdimme takaisin hotellille, edelleenkään emme haluaisi oikein myöhään hotellille palata. Valitsimme Tuileriesin puiston valojen ihastelulle sen vuoksi, että siitä lähtisi suora metrolinja hotellille. Jos olisimme menneet Eiffel-tornille, olisi pitänyt vaihtaa metroa ja halusimme nopeasti päästä hotellille valojen ihastelun jälkeen.

Oli kiva viettää leppoisa päivä. Enemmänkin olisi ollut nähtävää, mutta emme halunneet uuvuttaa lapsia ihan kokonaan. Ja mukavaakin on rauhassa kuljeskella. Pariisissa on helppo kulkea, kadut ovat suoria ja osittain aika pitkiäkin. Puistoja on runsaasti ja se on ainakin meidän mieleen. Olemme kaikki tykästyneet Pariisiin. Vielä olisi yksi päivä edessä tässä kauniissa kaupungissa. Hyvin olimme myös oppineet käyttämään metroa, mikä helpottaa kulkemista. Busseja emme käyttäneet, metroverostoon tutustumisessa oli ihan riittävästi haastetta.