1. matkustuspäivä (6.6.2019) Suuri Seikkailu alkaa
Rinkat pakattu, eväät laitettu, iloista mieltä ja lähdön tunnelmaa.
Kello herätti meidät aikaisin aamulla torstaina 6.6.2019. Yö oli mennyt vähän mietiskellessä, onko kaikki tarpeellinen pakattu. Onhan liput ja passit varmasti siellä, missä niiden kuuluukin olla. Mitä aamulla pitää vielä tehdä ja miljoona muuta ajatusta tuntui juoksevan mielessäni. Kuuden jälkeen oli herätys, piti syödä aamupalat ja ehtiä pestä astiat. Jääkaapin tarkastus, eihän sinne jäänyt mitään pilaantuvaa. Ties kuinka monetta kertaa tarkistus laukkuun, löytyykö liput ja passit. Ja kynä, että saa merkittyä matkat lippuihin. Onko puhelimet ja tabletit mukana. Kello on jo vaikka mitä, kohta pitää lähteä rautatieasemalle. Jos jotain jää niin jääköön, kunhan pörssit, liput ja passit on varmasti mukana. Lopulta pääsimme lähtemään kotoa. Tapasimme äitini Kemin asemalla. Aurinko paistoi ja ilmassa oli kivaa jännitystä. Kohta juna tulisi ja matkamme pääsisi alkamaan. Siskoni oli meitä saattelemassa junalle hellunsa kanssa ja ajamassa autot asemalta kotiin. Viimeisen halaukset vielä, kolmen viikon päästä jälleen nähtäisiin. Juna saapui jo asemalle, ei muuta kun sisään ja etsimään paikat. Juna oli aika tyhjä. Interrail-lipuilla saimme käyttää lähtöä varten yhden matkustuspäivän kotimaassa, joten matkustuslippuja meillä ei ollut, eikä myöskään istumapaikkoja tarvita Suomen InterCity junissa ainakaan. Otimme jotkut paikat, vilkutimme siskolleni ja niin juna nytkähti liikkeelle. Tästä se seikkailu nyt totisesti lähtee liikkeelle. Kello oli 7.25.
Edessä olisi noin seitsemän tunnin junamatka Pasilaan, missä vaihtaisimme junaa. Meillä oli hymyt herkässä, lapset katsoivat puhelimista ohjelmia. Nyt oli kaikille kuulokkeet hankittu, joten jokainen sai rauhassa katsoa mieleisiä ohjelmia. Meillä oli myös vähän evästä mukana, mutta jännitys varmasti vaikutti siihen, että mikään ei juuri maistunut. Junan kulkiessa etelää kohti vaunu alkoi pikkuhiljaa täyttyä. Pari kertaa jouduimme vaihtamaan paikkoja, mutta saimme olla kaikki lähekkäin kuitenkin. Juna alkoi vähän jäädä aikataulusta ja alkoi vähän jännittämään junan vaihto Pasilassa, aikaa ei kovin kauaa olisi. Kerroimme konnarille, että meidän pitäisi Pasilassa vaihtaa junaa. Hän kertoi, että Turkuun lähtevä juna odottaa asemalla sen verran, että pitäsi ehtiä. Hyvissä ajoin ennen saapumista Pasilan asemalle olimme jo kimpsujen ja kampsujen kanssa valmiita syöksymään junasta ulos. Olimme saaneet etukäteen tiedon, mille radalle junamme saapuisi ja miltä raiteelta Turkuun menevä juna lähtisi.
Junan pysähtyessä ja ovien avautuessa lähdimme reipasta vauhtia ensin portaita ylös ja sitten taas alas päästäksemme oikealle radalle. Siellä Turkuun matkaava juna odottikin. Kello oli lähes kolme iltapäivällä kun istahdimme lähes tyhjään junaan ja melkein heti juna lähti liikkeelle. Ehdittiinpäs. Matka kestäisi vajaat kaksi tuntia. Lapset kaivoivat repusta tehtäväkirjat, jotka olimme heille ostaneet matkaa varten ja söimme myös vähän eväitä. Tässä junassa meiltä ei missään välissä edes kysytty lippuja. Aika kului nopeasti ja kohta jo olimmekin Turussa. Astuimme junasta ulos ja totesimme ilman olevan melkoisen lämmin. Aurinko paistoi ja heitimme hupparit reppuihin, sitten rinkat selkään ja eikun jalkaa toisen eteen satamaa kohti. Meillä oli hyvin aikaa ja päätimme käydä Turun linnan edustalla. Tauko kävelystä ei myöskään ollut ollenkaan pahitteeksi, koska ilma oli todella lämmin. Tämä oli itse asiassa koko reissun lämpimin päivä, mitä emme toki tuolloin vielä tienneet.
Miehelläni ja vanhimmalla lapsella oli ongelmia rinkkojen kanssa, rinkkojen paino ei tuntunut tulevan lanteille, vaan olkapäille. Säädimme remmejä, jotta rinkat eivät tuntuisi niin raskailta. Hiki virtasi kun kävelimme satamaa kohti rinkkojen ja reppujen kanssa. Matka tuntui jatkuvan loputtomiin. Linnan luokse päästyämme rinkat lensivat aika nopeasti selästä ja kävimme ostamassa läheiseltä kioskilta jäätelöt. Vettä myös joimme melkoisesti.
Tauon jälkeen oli aika jatkaa matkaa. Koitimme kävellä katujen varjoisia puolia ja löytää mahdollisimman lyhyen reitin. Ja lopulta pääsimme satamaan. Laivamme ei vielä ollut saapunut, mutta terminaalissa oli paljon porukkaa. Meillä oli kaksi kolmen hengen hyttiä, edullisimmat, missä on omat vessat ja suihkut.
Kahdeksan jälkeen illalla pääsimme nousemaan laivaan. Etsimme hyttimme ja lähdimme kannelle katsomaan laivan lähtöä satamasta. Aurinko paistoi edelleen ja Turku näytti aika kauniilta jäädessään taaksemme. Seuraavaksi lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Olimme ennenkin olleet Ruotsin laivalla, mutta emme aiemmin Turusta lähtevässä laivassa. Olimme jotenkin olettaneet tästäkin laivasta löytyvän buffet-ravintolan, mutta eipäs siellä sellaista ollutkaan. Emme olleet syöneet muuta kuin välipalaa aamupalan jälkeen, joten ei auttanut muu, kuin valita jokin ravintola. Valitsimme sellaisen, jossa lapsille oli pieni buffet ja aikuisille listaruoka. Vähän kyllä nieleskelimme nähtyämme ruokien hinnat, mutta eihän tässä muukaan auttanut. Syötävä olisi.
Syönnin jälkeen kiertelimme laivassa jonkin aikaa ja kävimme katsomassa kannella laskevaa aurinkoa. Aamulla olisi aikainen herätys, joten koitimme mennä ajoissa nukkumaan. Nukkumaan laittaessamme aloimme pohtia, mihin aikaan pitäisi herätys laittaa soimaan. Hyttimme oli aika alhaalla ja siellä oli huono signaali. Pohdimme, siirtyisikö puhelimista kello automaattisesti Ruotsin aikaan, vai ei. Aamupalan ajankohta oli ilmoitettu Ruotsin ajassa, sen varmistimme pariin otteeseen. Päätimme lopulta ratkaista asian niin, että laitoimme kahteen puhelimeen herätykset, toiseen tuntia aiemmin kuin toiseen. Sitten kävimme suihkussa, laitoimme laitteet latautumaan, seuraavana päivänä olisi pitkä matkustuspäivä.
Mutta tuntui mukavalta aloittaa matka laivalla, saisimme nukkua sängyissä, mikä oli hyvä vaihtoehto sille, että olisimme nukkuneet junan penkeillä yöjunassa Luleåsta Tukholmaan. Meillä oli aiemmista laivamatkoista kertynyt pisteitä sen verran, että saimme kaksi hyttiä maksettua niillä. Interrail-lipulla matkasta sai alennustakin. Tämä oli siis matkamme ensimmäinen päivä. Tuntui mukavalta olla jälleen reissussa. Edessä olisi mitä mukavin lomamatka!
